Itämerenkierrokselta

Yksinkertaistettu reitti

 

Minulla on varmaankin pinttynyt tapa käyttää Windowsin Paintia grafiikoiden tekemisessä. Kyllähän se on joissain asioissa ihan kelvollinen väline, mutta koska osaan hyvin käyttää parempiakin ohjelmia (esim. Openoffice Draw, Sumopaint, Easelly, Wevideo ja googlen sovellukset), on se hiukan outoa omastakin mielestäni. Nytkin tein lomamatkareittimme Google Maps- kuvankaappauksen päälle Paintilla ja kun olin saanut sen jo miltei valmiiksi, havahduin vasta silloin tekemään sen uudelleen (huoh) Google Maps Enginellä.

Reitti

Paintilla tehty, tarkka matkareitti

Tavallinen majoittautumisemme.

Latviassa – Tavallinen majoittautumisemme.

Matkasimme omalla autolla, jonka perässä oli kolme ja katolla kaksi polkupyörää ja suksiboksi. Mukana olivat henkilökohtaiset tavarat ja majoittautumisvälineet – nukuimme suurimman osan öistämme leirintäalueilla. Ideana oli siis tehdä halpa matka omaa autoa käyttäen. Matkareittimme, n, 3300 km, ei lopulta ollut järin pitkä; esimerkiksi tapasimme Latviassa toisen Vihtiläisen (!) perheen, joka oli matkustanut samalla tavalla Kroatiaan asti. Vaikka otimme tavaksi yöpyä samassa paikassa 2 tai 3 yötä ja ajaa sitten hiukan pidempi matka ja täten vähentää työlästä teltan pystyttämistä ja purkamista sekä pitää kokonaan automatkattomia päiviä, eivät päivittäiset automatkat olleet viimeistä Ruotsin ryykäisyä lukuun ottamatta kovin pitkiä. Suurin kulttuurishokki ei kuitenkaan ollut joitakin lähteitä vastoin hurja liikennekäyttäytyminen (ajaminen oli koht helppoa) vaan se, että wifi-yhteyksiä oli (jopa Saksassa!) hyvin vähän ja matkapuhelinverkkokaan ei aina toiminut, mikä vaikeutti suunnitelmointia aika lailla.

WP_20140708_013

Latviassa

WP_20140711_007

Teltassa

2 viikon matkastamme suhteellisesti eniten vietimme Baltiassa: Viroon emme jääneet yöpymään koska olemme olleet Pärnussa jo kahtena vuonna. Latviassa jäimme Riikan lähistöllä, aivan Saulkrastin (suom. aurinkorannat) kylän edustalla sijaitsevaan Laucu Akmens- leirintäalueelle kahdeksi yöksi. Rannat ja auringonlasku olivat hienot. Riikankäynti ei ollut menestys, mutta Gaujan kansallispuistosta tuli sellainen olo että Latviaan olisi mukavaa tulla uudestaan.

Liettuassa menimme ulkoa päin hyvin kämäisen näköiseen (kuten kaikki muukin siellä päin) mutta sisältä mukavaan leirintäalueeseen, jossa olimme täysin yksin. Siellä olimme kuitenkin vain yhden yön, koska lähistöllä ei vaikuttanut olevan juuri mitään kiinnostavaa. Seuraava päivämatka oli hyvin lyhyt Kaunasiin ja Kaunas Camp Inn:iin. Siellä olimme kokonaiset kolme yötä, koska Kaunasin kaupunki oli vaikuttava. Seuraava etappi oli jo Puolan puolella oleva,Olsztynissä, Kopernikuksen kotikaupungissa sijaitseva hotelli. Meillä ei nimittäin milloinkaan ollut myöskään sellaista sääntöä että majoituttava on aina telttaan.

Historiallisen Gdansk- kaupungin pohjoispuolella sijaitseva Sopot- rantalomakohde viivytti meitä kahden yön verran. Sieltä olimme ensin ajatelleet ajavamme Berliiniin mutta aikataulurajoitusten takia menimme aivan rannikkoa pitkin Saksan puolella sijaitsevan Swinoujskin kylän lähettyvillä sijaitsevalle, isolle leirintäalueelle. Raapaisupintamme Saksaan jäi pieneksi mutta jo se, mitä koin kertoi Saksalaisten suuresta järjestelmällisyydestä. Tanskassa yövyimme jonkin verran Kööpenhaminasta länteen olevalla majatalolla. Vietimme kokonaisen päivän Kööpenhaminan Tivolissa. Ruotsin läpi (myös Ruotsissa olemme aiemminkin) ryykäisime yhdessä päivässä ja olimme varanneet jo ennalta Tukholmasta halvan hotellin. Viimeinen päivämme kuluikin sitten Suomenlaivalla ja kotiin ajamisella.

WP_20140718_009

Saksassa ei tarvinut turistimäärän takia houkutella ihmisiä, ja silti kaikki oli ulkoapäin hienompaa kuin Baltiassa.

WP_20140709_181

Liettuassa – patjanpumppaamista (yhdestä kylläkin lähti ilmat joka yö)

 

 

 

 

 

 

 

WP_20140713_139

Puolassa Przy Plazyssa ei oikeasti ollut puoliakaan noista.

WP_20140719_071

Köpiksessä – Timantinmetsästystä Tivolissa.

Huomioita

WP_20140713_130_editede WP_20140716_088Kuvasin matkan aikana myös kuvia voimalaitoksista koulufysiikan työn liitteeksi. Huomasin kyllä että monissa maissa ollaan uusiutuvien energianlähteiden käytössä selkeästi Suomea edellä. Saksa on EU:n suurin tuulivoiman tuottaja. Puola on kolmas, Ruotsi neljäs ja Tanska sijalla 6. Myös aurinkovoimaan panostetaan yhtä paljon. Uusien viime vuonna rakennettujen laitosten kapasiteetista 3/4 on uusiutuvaa. Suomessa tuulivoimaan kuitenkin suohtaudutaan melko varauksellisesti sen ihmisiä koskevien haittojen takia. Kuitenkin oli hienoa nähdä valtavia tuulipuistoja Puolassa ja pitkät rivit myllyjä merellä Tanskan ja Ruotsin välillä. Kävin yhden myllyn allakin eikä ääntä kuulunut paljoakaan (hmm..). Jos mietitään energiantuotannon lisäksi muita tuotantoaloja, maataloutta oli sitäkin matkalla näkyvissä paljon, erityisesti Liettuassa. Luontoa ei tietenkään ollut ihmisen toiminnan takia yhtä paljoa kuin Suomessa mutta myös hienoja tammimetsiä näin.

WP_20140710_117

WP_20140711_080

Hieno, rapistunut talo ja auto Kaunasissa

WP_20140711_079

Buddha kyseisen talon ikkunassa

Itäeuroopassa näkyi vahvasti historia. Ja miten monenlaisia historiallisia kerroksia olikaan näkyvissä! Paitsi, että tutustuimme vanhoihin kirkkoihin, kuulimme miten niitä oli käytetty neuvostoaikana varastoina ja talleina. Vaikka alueen omaa historiaa ja kulttuuria onkin tuhottu, näkyy se siellä kuitenkin vahvempana kuin Suomessa koska sen historia kaikin puolin on monipuolisempi kuin Suomen. Minusta oli jotenkin kiehtovaa olla sen kaiken monituisuuden keskellä. Sama näkyi myös elintasossa; ilmiselvästi tuloerot ovat Baltiassa suuremmat kuin Suomessa ja tavallisen kansan elämäntapa on jotenkin vähäisempi.Kaupungeissa ja kylissä näkirumia ja rapistuneita, kuitenkin asuttuja (paljon oli tosin myös autioita) taloja ja toisaalta vieressä oli rikkaita puistokaupunginosia. Ankeitten betonitalojen (joita oli muuten Puolassa maalattu kirkkaan värisiksi, respektit siitä!) ohella näkyi uutta, kaunista (omakotitalo-)arkkitehtuuria, joka oli paljon monipuolisempaa kuin Suomessa. Rapistuneiden talojen pikkukylissä oli miltei poikkeuksetta prameat kirkot, kerran myös hieno puisto ja monumentti. Voiko olla, että ihmiset, joilla on varaa, eivät välitä talojensa ulkoasusta? Rakennetaanko talot huonosti eikä niitä jakseta korjata? Vai eikö ihmisillä ole varaa? En osaa itse sanoa.

WP_20140710_090

Jätevuoria

WP_20140712_045

Kaunistettuja taloja

 

 

 

 

 

 

 

WP_20140715_083

Hienoja graffiteja

WP_20140711_083

Kansa viljelee, etualalla jättiputkia

WP_20140711_088

Linna tuskin näkyy

WP_20140711_085

Laatutie linnalle

 

 

 

 

 

 

 

Paula esittelee Kaunasin kukkalaatikon ruohovartisia kasveja.

Paula esittelee Kaunasin kukkalaatikon ruohovartisia kasveja

Kiintoisaa on myös se että vaikka kansalaisvapauksien taso on Itäeuroopassa (yhä) jokseenkin alhaisempi, ei EU.n sääntely ole vielä purrut kaikkialla. Puolassa vartija (niitä oli siellä kyllä enemmän kuin Suomessa) varoitti minua pienen kaupan valokuvaamisesta. Sen sijaan Latviassa näimme leirintäalueella keinuja, jotka varmasti ovat kiellettyjä uusien säädösten mukaan. Toisaalla taas myytiin ilotulitteita kaupassa keskellä kesää. Samoin Huvittavaa oli nähdä Kaunasissa yksi kaupungin vanhoista maalinnoituksista, nähtävyyshanke, jota EU oli
rahoittanut. Kuitenkin kaupunkilaiset viljelivät kasveja linnoituksen pihoilla. Itse en sen sijaan löytänyt sinne hyvää reittiä sillä näin linnoituksen erään seinämän joen ja massiivisten jättiputkikasvustojen takaa (Niitä oli muutenkin paikoittain kaikkialla). Lisäksi kyseiseen paikkaan vienyt tie (olkoonkin, että en mennyt sinne suurinta mahdollista reittiä) oli sympaattinen siinä, että sen kuoppia oli paikkailtu tiilillä ja kivillä. Valvonta ja sääntely kohdistuvat siis eri aloihin kuin lännemmässä. Onko tämä merkki siitä etteivät poliitikot välitä ihmisistä? Varmasti historiassa on ollut sitäkin. Nykyään uskoisin sen olevan kuitenkin vain jäänne neuvostoajasta.

WP_20140708_090

Tämän kuvan ottaminen sai vartijan sanomaan soo soo.

WP_20140710_151

Ilotulitteita kioskissa keskellä kauppaa.

 

 

 

 

 

 

 

WP_20140718_040

Erehdyttävästi Pohjoiskorean lippua muistuttava tunnus laivayhtiöllä, sanoisin.

Stena Line Flag Totally Looks Like North Korean flag

 

 

 

 

 

 

 

WP_20140718_048

Sateenkaariputin Saksassa – sentään!

On harmillista, että Venäjällä ja Valkovenäjällä sama meno on oikeastaan vain jatkuu. Kahdesta vallankumouksesta (tsaarin vallan kukistaminen ja neuvostoliiton tuho) huolimatta Venäjän tavallisten kansalaisten elintaso ja vapauden taso on aina ollut matala diktaattorimaisten hallitsijoiden noustua valtaan. Nykyhallitsijan Putinin ja hänen korruptisen hallintonsa toimet ovat hyvin esillä esim. Ukrainan kriisin (joka paljolti on Venäjän syytä) tiedotuksen propagandamaisessa puolueellisessa, virallisessa tiedossa sekä huomioissa joita kansalaisten kohtelussa ja turhasta rahankäytöstä Sotsin talviolympalaisten yhteydessä on tehty. Lisäksi on tullut selväksi kuinka vähän kansalaiset uskaltavat kertoa mielipiteitään. Ville Haapasalon sukukansat 30 päivässä – TV-ohjelmassa eräänkin kylän mummot kertoivat kaiken olevan hyvin – siitä huolimatta että heillä ei ollut juuri sähköä, polttoainetta, ruokaa tai vettä. No, onneksi lännessä asiat ovat muuttuneet ja toivon mukaan mennään tulevaisuudessa eteenpäin Venäjälläkin.

Fazerin karkit olivat osittain erilaisia kuin Suomessa.

Fazerin karkit olivat osittain erilaisia kuin Suomessa.

 

 

 

 

 

 

 

WP_20140709_140

Hese ja neste jossain päin Baltiaa.

WP_20140710_139

Vain ilmoituksen kieli kertoo sijainnista.

Kun itä ja länsi yhdistyivät, idästä rynnisti ihmisiä länteen ja pikku hiljaa myös yrityksiä levisi entisiin Itäblokin maihin. Baltiassa tuntui minusta siltä, että siellä jalansijaa saaneet yritykset olivat paljolti suomalaisia. Kiinnitinkin erityistä huomiota suomalaisiin firmoihin. Neste oileja oli vähän, samoin huonekaluliikkeitä ja tietystikin Fazerin suklaita olivat monet kaupat pullollaan. Varsinainen tulokas oli ku
itenkin Hesburger. hesejä tuntui olevan Via Balticalla vähän väliä, joissain kaupungeissa jopa monta kappaletta.
Hesburgereita onkin Suomessa lähes 300, Baltiassa yli 100. Baltia on kuitenkin kokonaisuudessaankin pienempi alue kuin Suomi ja varmasti siellä heset ovatkin keskittyneet isoihin kaupunkeihin ja isojen teiden varrelle (kuten lähes kaikki muukin Baltiassa).

WP_20140707_032

Viinaralli näkyi Tallinnan satamassa

WP_20140712_078

Kuuden slotin lumioita – mutta kännyköiden sijasta kynttilöitä

 

 

 

 

 

 

Ruokakulttuuriin en oikeastaan järin paljoa perehtynyt, Liettuan monipuoliset perunaruoat esimerkiksi jäivät täysin maistamatta. Kuitenkin harvinaisen selväksi tuli se, miten palvelu vaihteli eri maissa. Liettuassa myyjät ja tarjoilijatkin olivat (halvassa) pitseriassa varsin nyrpeitä ja

lisäksi tuntui, että he ovat melko kouluttamattomia: Monta tarjoilijaa kaatoi esineitä sinä aikana kun olimme pitseriassa ja lisäksi osan meistä tilaamien ruokien tulo kesti pitkään. Lisäksi kävin kansainvälisissä pikaruokaketjuissa joissa en ollut aiemmin käynyt (KFC, ihan ok; Burger King, hyvää) ja joita ei Suomessa pahemmin ole. Miksi KFC ei ole levinnyt esim. Suomeen, Ruotsiin, Norjaan, Viroon ja Latviaan vaikka tilanne on toinen esim. Islannissa ja Zimbabwessa? Isäni ajatteli, että varmaankaan yritys ei ollut nähnyt sitä kannattavaksi: Se ei olisi saanut jalansijaa markkinoilla. Varmaankin se on näin, mutta silti hiukan erikoiselta se tuntuu.Keerotaanpa vielä, mitä kiintoisaa join. (ei tokikaan mitään alkoholista) Kööpenhaminan tivolissa käydessämme maistoin Faxe Kondi- limonaadia ja Ruotsissa tietysti myös sitä puolukkamehua, jota aina Ikeassakin on. Ruotsalaisessa Sibylla- pikaravintolassa sitä oli limukoneessa, aivan tavallisten limujen vieressä. Ja hyvää se oli. Lisäksi maistoin Baltian turistirysäkaduilla hyvän jääteen ja toisessa paikassa jonkin erikoisen chain (niitä oli 4 erilaista, valitsin randomilla sen mikä minulle sitten tuli) joka oikeastaan olikin kahvi. Vieläpä maistoin ’Ginger beer:iä’, joka oikeastaan maistui lievää inkiväärin makua lukuunottamatta aivan simalta.

WP_20140720_041

Lingonlimua Sibyllassa

WP_20140719_035

Faxe Kondia Tivolissa

 

 

 

 

 

 

WP_20140707_054

Herkullinen sealiha, sibula ja seeniga (sianlihaa, sipulia ja sieniä) Virossa.

WP_20140720_040

Tanskassa syödään erityisen paljon pusuja, täyte oli muuten parempaa kuin Suomalaisissa.

 

 

 

 

 

 

 

WP_20140708_082

Kalanpäitä torilla Riikassa

WP_20140709_080

Näinkin kauniista rakennuksesta lähti maisemajuna Latviassa.

Peruskaupunkilaiset kuitenkin ostivat tai söivät ruokansa hiukan erilaisista paikoista kuin rikkaat ja turistit. Kävimme toreilla ja kauppahalleissa sekä valtavassa, pikkuputiikkeja täynnä olevassa ja paikallisten suosimassa Urmas-kauppakeskuksessa Kaunasissa mutta myös rikkaitten ja turistien suosiossa olevassa hulppeassa Mega- kauppakeskuksessa.Aika paljon olimme muutenkin turisteille tarkoitetuilla alueilla. Kuitenkin matkustustyylimme antoi mahdollisuuden nähdä matkan varrelta mitä vain, mikä oli ehkä juurikin matkamme suola. Tuntui kuitenkin siltä että jo nykyisten turistirysien (Pärnu, Sopot, varsinkin se pikkutien päässä oleva, hotellitarjonnaltaan tuhatmääräinen Krynica Morska Puolan ja Kaliningradin välisellä kantaalla) lisäksi rysiytyminen oli käynnissä jo ainakin Latviassa. Salacgrivan alueella kaikki turistipalvelut (joitakin vanhoja, rakennusvaiheessaan keskenjääneitä, oikeastaan aika karmivia piskuisella sivutiellä tapaamiamme lomamökkejä lukuunottamatta) olivat uusia ja raikkaita. Kohde oli mukava myöskin siinä, että siellä ei kuitenkaan vielä ole liikaa turisteja.

WP_20140708_100

Tunnelma creepy. Sivukujan päässä Riikan lähettyvillä.

WP_20140715_049

Gdynialaisen Molo- lomakeskuksen ohi ainoastaan pyöräilimme. Samana päivänä paikan lähettyvillä oli myös filmifestivaali, johon emme osallistuneet.

 

 

 

 

 

 

 

WP_20140716_006

Przy Plazyn minimarketista maistelin elämäni ensimmäiset Oreot. Ei muuten ollut muuta eroa Dominoihin kuin brändi.

WP_20140716_070

Taisi olla ainoa käsipaperilla varustettu vessa ennen Saksaa.

Leirintäalueissa oli myös eroja. Baltian leirintäalueet vastasivat palvelutasoltaan lähinnä suomalaisia leirintäalueita. Puolan Przy Plazy- leirintäalueella oli minimarketti ja baari, samoin Saksassa. Sitä paitsi Saksassa valitsimme niin sanotun naturcamping- leirintäalueen kun sen lähistöllä oli palvelutasoltaan paljon korkeampi ”elämysleirintäalue”, jossa oli esimerksiksi leirintäalueen lavalla juuri bändi soittamassa, kun sinne tulimme ja sieltä lähdimme. Leirintäalue oli myös hyvin suuri ja silti aivan täynnä. Vessat ovat toinen asia, joihin kiinnittäisin huomioni. Paitsi että Puolan seudulla kaikkialla (leirintäalueet, hotellit, ravintolat, ostoskeskukset) vessoissa oli käsikuivaaja, eikä ikinä sellainen uudenaikainen joissa kädet työnnetään alas laitteen sisään, lisäksi niissä oli usein ovessa ikkuna. No oli se sentään aina sumennettu, mutta joskus niin vähän että siitä näki silti hyvin läpi :d. Baltiassa tapasimme myös muutaman reikävessan.

Kyllä matkustelu on mukavaa. Ja ps. Kaunas on hullu paikka.

Ei ne Kaunasilaiset osaa.

Kaunasin kukat.

WP_20140710_130

Kaunasin kravatit.

 

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Menu Title