Minä

WP_20131105_031

On vaikeaa aloittaa oma esittelynsä. Voisin kertoa perheestäni, ystävistäni, suvustani, harrastuksistani ja musiikkimaustani, mutta ongelma on se, etten koe sitä itse mielekkäänä; Tämän blogin tarkoitus onkin lähinnä esittää mielipiteitäni ympäröivästä maailmasta, eikä oman elämäni yksityiskohtia.  Toisaalta ajattelin heti, kun sain idean blogista, että minun on kerrottava itsestänikin, jotta voin kirjoittaa paineitta tavallisia bloggauksia, ja juuri siksi on tämä kirjoitus, jonka olen pyhittänyt itselleni. Kuitenkin, jotta tässä olisi jotain ideaa, haluan kertoa tässä ajatteluni perusteet enkä vain lempiväriäni, jotain syvempää, enkä vain henkilötietojani.

Olen siis nimeltäni Paavo Hermanni Jordman. (kyllä, Hermanni.)  Asun, ja olen aina asunut Vihdin Olkkalassa, eli olen Suomen kansalainen, samoin EU:n, Maan, Aurinkokunnan, Linnunradan, Universumin, Multiversumien ja  kaikkien muiden koossa ketjuun asettuvien suuruusluokkien, joita emme ole edes löytäneet.

Ympäristö

IMG_0663

Sukua

Isäni on rehtori, joka on kiinnostunut Suomen koulun muuttamisesta vapaammaksi ja yksilöllisemmäksi sekä nykyaikaisemmaksi, äitini taas yrittäjä, sekä monenlaista taiteellista työtä tehnyt henkilö. Hän on ollut hierojana, osto- ja myyntiliikkeenpitäjänä, kankaanpainajana ja kaikenlaista muuta. Hänellä työn ja harrastuksen raja on ollut häilyvä, ja hän tekee työtä sen mielekkyyden – ei rahan – takia. Äitini sisar ja minun kummitätini sen sijaan on puutarhuri ja kiinnostunut monenlaisista hengellisistä asioista, äitini veljistä toinen on aivotutkija ja toinen harrastaa vakavissaan perhosten keräilyä ja tutkimista. Piirissäni ovat olleet jatkuvasti läsnä monenlaiset tieteelliset, taiteelliset ja uskonnolliset vaikutteet. En varmaan tiedäkään, kuinka paljon ympäristöni on minuun vaikuttanut, mutta se on varmasti osanaan tehnyt minut sellaiseksi kuin olen, geenien ja sattuman lisäksi toki.

Koulukaverini ovat hyvin mukavia, ja mikä parasta, vaihtelevia. En yleisesti pidä erityisen paljoa persoonattomista nuorista, niistä, joita voikin vaikuttaa paljon olevan, mutta minun luokallani niitä ei ole kylllä paljoa. Minun kaveripiirini on erittäin hieno. Se tarjoaa niin kuuntelijota jutuille – jota löydän kotoakin, kuin räikeää vastustusta – sellaista, mitä en kotoa löydä – mikä on erittäin hyvä.

En ole, ainakaan aiemmin pitänyt itselläni kovin suuria idoleita tai auktoriteetteja, vaikkei sinänsä minulla ole mitään niitä vastaan, kunhan ihminen saa ne itse harkiten valita. Viimeisimpinä vuosina olen kuitenkin löytänyt erittäin kiinnostavia ihmisiä. Esko Valtaoja, tähtitieteteen professori, astrobiologi, tieteen popularisoija ja yleinen positiivista maailmankuvaa julistava, tieteeseen uskova tiedejulkkis sekä agnostikko ja liberalisti on tehnyt minuun vaikutuksen – se alkoi nimikirjoituksellakin varustetusta Kotona Maailmankaikkeudessa-kirjasta, jonka sain sedältäni lahjaksi jo silloin, kun en siitä mitään ymmärtänyt. Kun vertaa Valtaojan Facebook-tykkäyksiä toiseen ihailuni kohteeseen, J.R.R. Tolkieniin, huomaa, etteivät he liiku samassa luokassakaan, mutta sillä ei minulle ole väliä. Tolkien, nykykeskiaikaisen (lue Tolkienilaisen) fantasian isä, joka on kehittänyt kokonaisen (ja ehkä ihmiskunnan historian merkittävimmän) fiktiivisen maailman luomiskertomuksineen, historioineen, kielineen ja kielioppeineen, olentoineen, tarinoineen ja Sormuksineen, kielitieteilijä, historian ja uskonnon tutkija, liikkuu minulla samassa luokassa kuin Valtaoja sekä muut ihailemani henkilöt, kuten geenitekniikan puolestauhuja Jussi Tammisola ja tulevaisuustieteilijähörhömuusikko Erkki Kurenniemi.

fb-tykkäykset

Facebook-tykkäyksiäni

On minulla näitä musiikin sarallakin viime aikoina ollut. Ensin oli Nightwish. Mainiota musiikkia hienoista teemoista tekevä suomalainen bändi, ja sen jälkeen tykästyin Pariisin Kevään hienoihin sanoituksiin ja melodioihin, joissa toistui hienoja filosofisia ajatuksia esimerkiksi yliluonnollisesta maailmasta. Kuten näistäkin jo varmaan huomaa, en ole musiikillisesti kovinkaan paljoa suuntautunut tiettyyn tyylilajiin. Muutenkin kuuntelen melko monenlaista musiikkia. Euroviisufani olen ollut jo aika pitkään, enkä ainoastaan musiikin, vaan sen (some-)hypen takia. Sen, mitä ei Suomessa tarpeeksi paljoa ole.

Luonne

Olen erittäin innostuva ja kiinnostuva henkilö. Olen yleisesti kaikenlaisesta kiinnostunut, jostakin toki enemmän, jostakin vähemmän. En urheilusta, autoista tai maanviljelystä (kuten jotkut täällä maalla) tai vaikka salilla käynnistä (kuten jotkut täällä), vaan tieteestä, taiteesta, uskonnosta ja filosofiasta. Tämä monipuolisuuden takia en ole myöskään ehtinyt erityisemmin erikoistua, mutta siitä huolimatta olen jo tehnyt elämässäni kaikenlaista. Harrastan valokuvausta Vihdin kuvataidekoulussa, street-tanssia tanssiopisto Vinhassa ja monenlaista tekemistä ja värkkäilyä tietokoneiden ja TVT:n, esim. Arduinon kanssa. Pidän myös kuvataiteesta (koulussa valinnaisena), musiikista (olen ottanut pianotunteja sekä tehnyt tietokonemusiikkia ja lisäksi kuuntelen paljon musiikkia) , ruoanlaitosta (valinnaisena + leipominen kotona yms.) ja luonnosta (puutahanhoidosta, luonnonyrteistä, metsissä kävelemisestä ja luonnon seuraamisesta) Olen myös keräillyt monenlaisia asioita, kuten postimerkkejä, (Pokemon-)kortteja, karkkipapereita, softarinkuulia, pieniä dinosaurus- ja fantasiahahmoja jne. ja on minulla monpuolinen tietokirjakokoelmakin. Tutkin myös useita asioita: esimerkiksi sukuni historiaa MyHeritage.com:in avulla. Kiinnostusteni kohteista kerään myös tietoa ja kirjoitan muistiinpanoja  Evernoteen.

Pienempänä vihasin sitä, kun kysyttiin, että ”Mikäs sinusta tulee isona?”. Minulla ei nimittäin ole mitään varmaa tulevaisuudensuunnitelmaa ikinä ollut, vaikkakin tiedemies olen aina halunnut olla. Viime aikoina olen löytänyt myös muita kiinnostavia aloja kuten ohjelmoijan, infograafikon, toimittajan, valokuvaajan, opettajan  tai kirjailijan työn, mutta en ole todellakaan varma tulevaisuudestani – muuten kuin, että menen lukioon.

Minä myös rakastan tätä maailmaamme. Olen joskus aivan fiiliksissä tästä maailmasta, jossa elämme. Elämä on niin ihmeellistä, että välillä ei voi kuin ihmetellä.  Mutta en jää vain ihmettelemään, vaan haluan järjestää ja jäsentää maailmaa. Olen aina pitänyt kaikenlaisten muistilistojen, tilastojen ja taulukoiden sekä infografiikoiden tekemisestä ja tutkimisesta. Myös jotkin aatteista, jotka minua kiinnostavat, pyrkivät maailman järjestelyyn. Maailma Suuri_GooglePlay-pelivertailuon valtavan monimutkainen ja järjestymätön olio ja sen takia sitä pitää aina järjestää ja yksinkertaistaakin ja yleistääkin, (se on ajattelumme kannalta välttämätöntä), mutta mieluusti minimaalisen verran. Ennakkoluulot ja niistä sikiävä rasismi ovat minusta silti pahoja asioita. Yksi tärkeä pointti maailmankatsomuksessani on avoimuus, ennakkoluulottomuus, positiivisuus, ja sellainen ihminen minä olenkin, paitsi jos pitää yrittää tehdä voltti.

Aatteet

En ole ikinä oppinut hyvin sivistyssanoja, mutta viime aikoina olen kiinnostunut monenlaisista aatteistä , ja niillä onkin elämässäni tärkeä merkitys. Ajattelen kovin liberalistisesti, mutta en erityisemmin kannata mitään sen erityissuuntausta. Pidän kyllä tärkeinä arvoina klassisia vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa, mutta minulla on paljon muitakin arvoja. Tärkein syy tähän kannatukseeni on se, että minä (moraaliaistini oikeastaan) tunnen että ihmisten on hyvä elää mahdollisimman vapaina järjestelmien kahleista (se, mitä meihin on sisään ohjelmoitu, on kuitenkin se järjestelmä, josta emme voi vielä vapautua), mutta on minulla esimerkkejäkin: Yleisesti negatiivisina pidettyjen tunteiden, kuten vihan ja  pelon on todettu aiheuttavan konservatiivisuutta sekä esimerkiksi rasismia, toisin kuin positiivisten tunteiden.  Lisäksi näen, että vain, jos ihminen saa vaikkapa mielipiteenvapauden, vain silloin hän kykenee parhaalla mahdollisella tavalla tuottavaan, yhteiskunnalle hyödylliseen työhön. (Vaikken toki tuottavuutta tärkeimpänä pidäkään). Näiden katsontakantojeni takia kannatan esimerkiksi seksuaalista vapautta ja avioliittojen yms. täysien oikeuksien laillistamista myös homoille ja lesboille, sekä mietojen huumeiden laillistamista (asianmukaisen valistuksen kera) vaikken itse koskaan huumeita käyttäisi. Tästäkin saadaan hyötyjä yhteiskunnalle, lakia noudatetaan paremmin ja poliisille tulee vähemmän kuluja. Viimeisimpänä annan vielä esimerkiksi Suomen vanhanaikaisen koulujärjestelmän, jota mielestäni pitäisi muuttaa vapaammaksi.

Konservatismi, joka usein nähdään liberalismin vastakohtana, on minustakin ajatuksia johtavana aatteena huono, oikeastaan eräänlainen ihmisyyden mahdottomaksi asettava häkki. Pikemminkin sallin konservatismin liberalismin alla. Eli olemme vapaita myös säilyttämään niitä asioita, joita haluamme säilyttää ja se on minusta täysin oikein. Tässä tarkoituksessa esim. luonnonsuojelukin on konservatismia.

Jos mietitään muuten poliittista karttaa, en ole erityisesti suuntautunut oikeistoon enkä vasemmistoon. Kommunismi (alkuperäisenä liberaalina versiona eikä konseratiivisena,  verellä tahrittuna) olisi minusta hieno aate, jos se vain toimisi, oikeistolaiset aatteet yhtä lailla, mikäli ne johtavat luontoon verrattavaan tasapainon tilaan, mutta mielestäni niin oikeistossa kuin vasemmistossa on omat ongelmansa, joten en erityisesti ole kallistunut kumpaankaan.

nelikenttä

Dualismi edustaa minulle yhtä kiinnostavaa katsontakantaa. Ajattelen jokseenkin siten, että perusvoimia tosiaankin on kaksi ja niistä toinen on toista ylempi, luovuuden ja vapauden voima ja toinen tuhoamisen, kuoleman ja kehittymättömyyden voima. En usko tätä ajatustani aina itse, mutta se vaikuttaa minusta kiinnostavalta. Myös kaikki itämaiset uskonnot kiinnostavat minua, pitkälti tämän takia.

Valisrus, romantiikka ja realismi (sekä nationalismi yms. yms.) joita käsittelimme joskus koulussa historiassa, kuvataiteessa ja äidinkielessäkin, ovat minusta hienoja, inhimillisiä aatteita, vaikken mihinkään niistä katsontakantaani erityisesti perusta. No, ehkä romantiikka on minusta erityisen hienoa haaveilun, kaukaisuuden ja luovuuden takia.

Humanismi on minusta hienoa: Ihmisen järki ja tunteet sekä ihmisen tuotokset, tiede ja tekniikka, taide, uskonto ja hengellisyys sekä filosofia ovat minun kannattamiani asioita kaikki. On perusteltua sanoa, että ihminen on ylempi kuin muu luonto mutta mielestäni kaikki muukin on arvokasta. Luontoa, niin elollista kuin elotontakin, pitää suojella ja mikä vielä tärkeämpää, tutkia, sillä

”Tutkimaton elämä ei ole elämisen arvoinen.” – Sokrates

Kaikki nämä neljä suurta alaa ovat mielestäni tasa-arvoisia ja niiden kaikkien on mielestäni toimittava vapaasti toistensa rinnalla. Tässä on niistä vielä lisää.

Tiede
WP_20140203_002
Ihminen on selvittänyt ympäröivästä maailmasta jo paljon arvokasta tieteen avulla, tuon aistimiseen, tutkimiseen, järkeen ja ajatteluun perustuvan menetelmän avulla. Kuitenkaan emme ole oppineet ymmärtämään itseämme.Ihminen on ruSuhtaudunkin erittäin myönteisesti myös tieteen saavutuksiin transhumanismin ja robotiikan saralla. Elämme eräällä tavalla kahleissa, koska meidän eläimelliset kehomme, aivomme ja aistimme ovat tietoisuuden saavuttamiseksi liian kehittymättömät. Otan esimerkiksi trypofobian, reikien pelon. Ihminen pelkää luonnostaan monenlaisia reikäisiä muotoja kuten syöpäläisten aiheuttamia koloja ja joitakin eläimiä, koska tämä on auttanut selviytymään luonnossa. Nykyään tämä on kuitenkin haitaksi elämässämme.
Kuitenkaan ihmisen sielun digitalisoiminen, (ja täten olettamani uusi kehitysaskel evoluution polulla, vaikken voikkaan ihmistä ylempiä elämänmuotoja ymmärtää) tuskin on ratkaisu nykyiselle elämällemme täällä Maassa, vaan kaukainen tieteiskuvitelma, kuten myös auringon ympäröiminen energiantuotantoon, teleportaatio, aikamatkustus ja poimuajo. (Nämä kaikki ovat minua kiinnostavia mahdollisuuksia ja myös periaatteessa mahdollisia nykyisten tieteellisten näkemyksiemme perusteella!) Siihen ratkaisu on kuitenkin myös tiede; esimerkiksi geeniteknologia maanviljelyn saralla.
Toisaalta olen myös kiinnostunut kaikenlaisista vähemmistöä edustavista (pseudo-)tieteellisistäkin kannoista, kuten morfisen resonanssin teoriasta. Näillekin pitäisi mielestäni antaa mahdollisuus, sillä nekin voivat yhtä lailla olla totta. Tieteellinen teoria on tieteellinen vain, jos sen voi kumota, ja uusia tieteellisiä näkemyksiä nämä teoriat antavatkin. Niitä pitää siis tutkia, kuten muitakin.

Uskonto

WP_20140219_002

Riparilta

Uskon, että elämän tarkoitus on kehitys, eli korkean tietoisuuden tavoittaminen. Uskon, että Maa on elämän takia todellinen kosmoksen helmi ja ihminen maan helmi. Silti on jotain ylempää, niin me ihmiset haluamme uskoa, ja usko, se tuottaa tulosta. Se tuo elämään tarkoituksellisuutta, merkitystä, lohtua, ymmärrystä.
Mielestäni uskontoa riivaa kuitenkin tauti: ymmärtämättömyys ja epätasa-arvo. Mielestäni uskon, niiin hienoa, kuin se onkin, ei kannattaisi olla erityisasemessa ihmisen ajattelussa: jos lukittaudumme yhden uskon fundamentalisiksi kannattajiksi ilman, että olemme selvittäneet tarpeeksi muita, olemme menettäneet jotain itsestämme: vapauden. Tärkeimmän arvomme.
”Uskonto on valon kukka pimeyden valtameressä”
Yksi syy sanoa uskonnon olevan tärkeä osa elämääni, on, että rukoilen usein iltarukouksen. Se menee usein vakiokaavalla ja menee näin:
”[tämän päivän kiitokset ja kertomukset sekä huomisen toiveet]
 [siunauksien toivominen]
 Hyvää yötä koko rimpsu (multiversumi, universumi, galaksi, aurinkokunta, Maa, Eurooppa, Suomi, Uusimaa, Vihti, Olkkala, (osoitteemme), minä, elimeni, soluni, yhdisteet, atomit, kvarkit, säikeet sekä kaikki sen molempien päiden  ulkopuolella sekä kokonaan sen käsittämättömissä.)
 Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, Taon nimeen ja kaikkien maailman uskontojen yhteisen jumalan nimeen
 Aamen.”
Taide
WP_001998

Eräs kuvaamani taiteellinen talo

Taide on laajempi ala, kuin yleensä ajattelemme. Taide on luomisvoimamme ja ilmaisumme taidonnäyte, ja se on läsnä kaikessa, mitä ihminen on luonut. Taide on irtautumista pakollisuudesta ja keskittymistä mahdolliseen, esimerkiksi estetiikkaan, ja siihen mikä vaikka kuulostaa hyvältä. Kaikki kirjat, kaikki musiikki, kaikki näytelmät, kaikki kaupunkiemme rakennukset ja kaikki kynän raapaisut paperille, sekä myös jokainen liikkeemme ja jokainen tekomme, jos niin haluamme, ovat taidetta, ja taiteella löydämme aivan uusia katsontokantoja ja tapoja ilmaista maailmaa. Ja kaikkein tärkeintä on, että taidetta saa tehdä vapaasti, sillä silloin kädenjälki käy kukkimaan.

Filosofia

Filosofia on mielestäni nykyään aliarvostettu ala, sitä ei esimerkiksi opeteta koulussa, toisin kuin tieteitä, taiteita ja uskontoa. Filosofia ei nimittäin ole vain pölyttyneitä mietiskelmiä, vaan se on tärkeässä osassa koko ihmisen ajattelussa. Filosofia on vastauksiin pyrkimistä aivojemme avulla: Se ei koskaan pääse lopullisiin vastauksiin,  mutta sen avulla luomme aivan uusia kysymyksiä ja mahdollisuuksia. Se on aivojen käytön ja vapauden huippuilmentymä. Ilman filosofiaa emme voisi elää niin kuin elämme. Etiikka ja moraali sekä käsityksemme tiedon ja todellisuuden luonteesta ovat tärkeässä osassa yhteiskuntaamme, mielestän meidän on vain vapaammin luotava uusia filosofiota ja ajatusmalleja, eikä lukittautua vanhoihin, varsinkin nyky-yhteiskunnassa, varsinkin!

Utopia
Kerroin jo, että uskon elämän tarkoituksen olevan kehitys. Oman elämäni tarkoitukseksi sen sijaan ajattelen kehityksen edistämisen lisäksi onnellisuuden. Ja onnellisuus tarkoittaa mielestäni elämän pysyvää mielekkyyttä, joka taas saadaan tasapainoisuuden, mahdollisuuksien,  ihmissuhteiden, positiivisten tunteiden, ja eriyisesti vapauden lisäksi innostuksesta inhimillisille suuruuksille ja mielestäni ihmisen olisikin parasta elää omistautuneena näille neljälle suuruudelle, ja kaikelle muullekin inhimilliselle. YhteiskuWP_20140313_003nnasta ja toisista ihmisistä sekä luonnosta huolenpito ja rakkaus jne. ovat niin tärkeitä asioita, ettemme voi niitäkään unhoittaa.
Ihanneyhteiskunnassani koneet ja robotit tekisivät kaiken ”pakollisen”, ruumiillisen työn ja ihmiset olisivat vapaita tekemään, mitä haluavat. (Nykyään, kun näin ei ole, ruumiillinen, ”pakollinen” työ on mielestän erittäin arvostettavaa, koska sitä ilman emme voisi elää Maassa, mutta lopulta se on mielestäni merkityksettömämpää verrattuna hengelliseen yms. ei-pakolliseen työhön, mutta, painotan vielä, se on AINOAA PAKOLLISTA TYÖTÄ.) Ihanneyhteiskunnassani kaikki tieto olisi myös yhteistä, ja ihmiset olisivat avoimia ja avarakatseisia kaikille ajatuksille, ja etenkin itse käyttäisivät aivojaan. Ihmisen on mielestäni parasta olla agnostikko, kuten itsekin olen, eli mielestäni lukittautuminen uskoon jumalasta tai jumalattomuudesta (kyllä, sekin on mielestäni uskoa!) on aivan turhaa, vaikka tietenkin sallittavaa. Mielestäni ihminen ei lopulta voi tietää , kuinka paljon voi tietää, (välttämättä emme tiedä mitään ja/tai elämme vain harhassa!) mutta sillä ei sinänsä ole väliä, sillä me kaikki aistimme jotakin ja sen perusteella, minkä verran käsitystä oikeasta todellisuudesta olemme saaneet, voimme lähteä todellisuutta selvittämään. Perimmältään emme voi kuitenkaan mielestäni tietää, onko esimerkiksi Jumalaa olemassa.
(On toki totta, että tällaista yhteiskuntaa ei voisi olla tai se ei voisi toimia, mutta utopia merkitseekin ”paikkaa, jota ei ole”)
Tasot
Anonymous_aiga_stairs_up
Tämä on kuitenkin ihan erillään arkiajattelusta. Arjessa emme nimittäin pohdi esimerkiksi metafysiikkaa. Tälle erittelylle minä olen antanut nimen:
TASOT ovat mielestäni osa ajatteluamme: Ajatuksemme voi jakaa tasoittain arkisesta, konkreettisesta, läheisestä, käytännöllisestä ja tavallisesta pohdiskelevaan, abstraktiin, kaukaiseen, periaatteelliseen ja erikoiseen. Samalla ihmisellä on mielestäni mahdollista olla toisistaan erkanevia mielipiteitä eri tasoilla, nämä mielipiteet saattavat jopa sotia toisiaan vastaan. Esimerkiksi minä ajattelen arjessa hyvin liberaalisti ja tieteellisesti, mutta syvimmän tason ajatteluni perustuu tarkoituksiin ja järjestelmiin: filosofioihin , uskontoihin, joskus jopa elämän syviin tarkoituksiin: suorastaan kohtaloon eli valinnanapauden äärimmäiseen puutteeseen. Jollain toisella tasolla taas olen kinnostunut suomalais-ugrilaisten kansojen perinteiden säilymisestä ja suojelemisesta eli pikemminkin konservatiivisista aatteista.
Minut löytää:

Omia teoksiani löytyy täältä Pjordesta sivulta Teokset

WP_20140204_005

1 Comment

  1. Sceleri

    En tiiä mitä teen täällä, mutta ihan 5/5 luettavaa, lopetuskuva kruunaa kokonaisuuden.

    Reply

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Menu Title